Pitäisikö olla huolissaan, jos ei ole huolissaan?

by - tammikuuta 17, 2018

Niin. Olen viimeaikoina huolestunut itsestäni, sillä elämäni on ollut epäilyttävän huoletonta jo useamman kuukauden. Toki tehtävää on ollut, ja menoja riittänyt, mutta ne pienet asiat. Ei enää huoleta.

Viimeaikoina mm. en ole ollut huolissani siitä, mitä ihmiset ajattelevat minusta. Tämä on jokseenkin outoa, sillä niin kuin varmasti monet muutkin, omistin about koko teini-ikäni muiden mielipiteiden vatvomiseen.


En ole huolissani siitä, että Sokoksen harjoittelija päivitteli minulle ikääntymisen merkkejä ihollaan, olihan hän jo 18 vuotias. 


En ole huolissani siitä, että olen harkinnut tämän keskustelun jälkeen ryppyvoiteen ostamista.

En ole huolissani siitä, että olen ruvennut kiinnostumaan poliittisista asioista. Tiedättehän, puoli yhdeksän uutisista, presidentin vaaleista, Trumpin toilailuista twitterissä, viinin ostamisesta klo. 21.00 jälkeen...Tiedättehän, poliittisista asioista.

En ole huolissani siitä, että Yle uutiset on mielestäni nykyään mielenkiintoinen ohjelmaformaatti. 

...ja Emmerdale. 


En ole huolissani siitä, että olen oikeasti innoissani, kun joku sanoo, että saisiko seuraa Ikeaan /Jyskiin. Pesänrakennus, gotta love it!

En ole huolissani siitä, että mielenkiintoisemmalta lauantai-illalta on alkanut kuullostaa tavaroiden järjestely ja konmarittaminen, kuin viininhuuruinen bailausputki. Parempi olla kaukaa viisas kuin läheltä tyhmä.


En ole huolissani siitä, että olen koukuttunut pyyhkimään pölyjä pölyhuiskalla. Luulin että niiden tehokkuus perustuu vain sarjakuviin ja ostosteeveeseen, mutta ei! Mikä ihanan toimiva kapistus!

En ole huolissani siitä, että katsoin vähän aikaa sitten Frendien kaikki tuotantokaudet putkeen kuukaudessa. Kahdennenkymmenennen kerran.

En ole huolissani siitä, että minulla ei näytä olevan elämää. 



En ole huolissani siitä, etten edelleenkään tiedä, mikä minusta tulee isona.

En ole huolissani siitä, että krapulat kestävät nykyään vähintään kaksi päivää. Eipähän tarvitse enää leikkiä disco-kuningatarta. Nyt riitti sanoi shamaani. 

En ole huolissani siitä, että jonkin aikaa sitten kaupat lopettivat kollektiivisesti henkkareiden kysymisen omalla kohdallani. Ojennan ne edelleen tunnollisesti jokaiselle kassalle. Vaikkei niitä edes kysyttäisi. 

En ole huolissani siitä, että harkitsin eräs päivä ostavani Marimekon raitapaidan. Omaan käyttöön.

 En ole huolissani siitä, että selluliittiä on tullut kertyneeksi luoja ties minne.


En ole huolissani siitä, että minulla on kolme reikää hampaissa. Okei siitä pitäisi ehkä olla vähän huolissaan. 

Ja viimeisimpänä; en ole huolissani siitä, että olen ilmeisesti esiaikuisten mielestä niin vanhan näköinen, että he kysyivät minua hakemaan heille viinaa Alkosta. Pistin päälleni parhaan pepsodenttini ja sanon: en valitettavasti. Sydäntä lämmittävää murskata näiden lasten unelmat. Olen ilmeisesti oikealla alalla.



You May Also Like

0 kommenttia

jätä kommenttia!