bikini(fitness)helvetti

by - toukokuuta 18, 2018

Kuten jo  tällä viikolla raportoin onnettomasta kesäkuntotilanteestani, päätin kerrankin tehdä asioille jotain valituksen sijaan ja lähteä harrastamaan omaa mindfullnesiani, eli shoppailemaan. Tiedostin toki riskit, mutta en todellakaan tiennyt, mitä oli tulossa. 

Jotta bikinien sovittaminen muutenkin olisi ihanan voimauttava kokemus pukukoppien halogeenilamppujen alla, on vettä lisätty myllyyn tuomalla kauppojen hyllyille bikineitä, joiden ei ole tarkoituskaan mahtua päälle!

Siis vitsi, miten ihanaa!

Mistä ihmeestä vaatekaupat ovat pieraisseet nämä nykyiset koot, joissa uima-asuja myydään? Kerätessäni bikini-asuja vaatehyllyllä ajattelin ottavani tietenkin ne samankokoiset ylä-ja alaosat, mitkä sopivat päälleni suurempinakin vaatekappaleina. Otin kokoja 36 ja 38, sillä oletin olevani jotain niiden väliltä. Kuinka väärässä olinkaan.

Bikinit: Cubus. Hame: kirppari. Hattu: kirppari. Kissa: lavaste.



Pukiessani päälleni polyesteri-elastaani-unelmaani huomasin, että edessäni oli perustavaa laatua oleva ongelma: kangasta ei riittänyt peittämään juuri mitään. Hilasin alaosaa edestakaisin kuin jähmeää kakkaa peräaukossa: vetäessä kangaspalaa persauksen päälle ei kangasta riittänyt etuosaan nimeksikään, ja vetäessä kangasta peittämään kamelinvarvasta, persekannikat olivat paljaana kuin yläasteelaisella perseposkishortseissa. Ja tämä oli kokoa, johon olen pukeutunut jo vuosia. Sama toistui myös yläosassa, mutta erityisen murheenkryynin aiheutti kaiken muun helppouden lisäksi se, että jokaisen yläosan kiinnitystavaksi on jonkun Einsteinin päätöksestä laitettu one-size-klipsikiinnitys. Hyvä idea, jos tämän vuoden rantamuotiin kuuluu kukkakuosien ja korilaukkujen lisäksi selkämakkarat.
Tuntuu, että sanonta "olet bikinikunnossa kun laitat bikinit päälle" on tulistuttanut vuosia itseän riuduttaneet muotimaailman ihmiset vaatemarkkinoilla ja heidän sanomansa on tänä kesänä" "olet bikinikunnossa, jos saat jumpattua itsesi näihin trikoisiin päätymättä poliisikamarille vilauttelusta julkisilla paikoilla, sinä senkin itsensä hyväksi juuri tuonkokoisena tunteva merivalas. "
Fuck you. 
Tietenkään lafkasta ei löytynyt kokoja yli koon 80B koska hyvänen aika, eihän kukaan voi olla niin iso täällä Suomessa! 


Eikä helvettini päättynyt siihen. Jumpatessani itseni ulos näistä järkyttävistä bodynegatiivisuushaalareista, pukukoppiin päätti paukata seurakseni täysin pyytämättä ja koputtamatta vaatekaupan mies-puolinen siivoaja. En tiedä kumpi oli järkyttyneempi, minä, vaiko se siivoaja joka näki kamalat selkämakkarani, mutta jokatapauksessa hän kiljahtaen paiskasi oven kiinni ja häipyi paikalta. Minä vedin vaatteet päälle ja lähdin metsästämään tätä miestä #metoo-höyryissäni, mutta ilmeisesti mies oli häpeissään hävinnyt maan alle. 

Lopulta löysin hien ja raivon peittämänä itselleni bikinit Cubukselta. En tiennyt olevani plus size-kokoinen, mutta mama im serving it!   Tänä kesänä olen sitten strategisilta mitoiltani L-kokoa, ja hyvä näin. Jäi siellä sovitellessa vain  harmittamaan, että ostamastani koko oli toisiksi suurin, mitä heiltä löytyi. En koe kuitenkaan olevani erityisen isokokoinen, ja mielestäni jokaisella keholla on oikeus pukeutua hyvin istuviin bikineihin, joten mietin, mistäköhän ne muut, vielä pidemmät tai kurvikkaammat mamat hakevat  omat asunsa? 




Eniten ihmetyttää tässä asiassa se, että missä vaiheessa olemme tehneet jonkun konsensuksen siitä, että ex-S on nykyinen L? Eikö meidän pitänyt mennä yhteiskuntana bodypositiivisuuden siivittämänä kohti armollisempaa kehonkuvaa ja mahdollisuutta tarjota kaikille hyvää oloa omasta kehostaan, kookoon katsomatta?
Eikä siinä, että itse L-koossa mitään pahaa olisi, rakastan muodokkaita naisia ja kurveja yleensäkin. Mutta se on vain outoa, kuinka tällaisellakin asialla voidaan tuottaa huono päivä ihmiselle vain sen takia, ettei tuotannolla itsellään nyt ollut heittää enempää kangasta kyseisiin virityksiin. Aivan kuin muotiteollisuudelta  olisi jossain vaiheessa mennyt ohi, että naisilla usein miten nyt vaan sattuu löytymään perse ja tissit.

Vuosien treenaamisen myötä toki selkäni on keskivertoa leveämpi, ja glutemus maximukset pyöreämmät, mutta ympärysmitat ovat kutakuinkin samat kuin aijemminkin. Sen sijaan, yleinen trendi vain tuntuu olevan, että less is more. Mutta siinä vaiheessa, jos alaosa ei suostu edes peittämään kriittisiä paikkoja, on minusta menty vajareissa övereiksi.
Joten huomio kaikille muillekin muodokkaammille mimmeille: jos tänä kesänä halajatte bikineitä, älkää edes ajatelko, että kaupoissa olisi tarjolla sinun koossasi sellaiset biksut, jotka peittäisivät toivotut kriittiset alueet.
Joten älkää pelätkö niitä isompia kokoja, jos haluatte istuvan kokonaisuuden. Ja sovittakaa ensin. Mieluiten sellaisissa kopeissa, missä on lukko.

Just in case.





You May Also Like

0 kommenttia

jätä kommenttia!