On aamu. Heräät, peset hampaasi ja syöt aamupalaa. Katsot jakson The Crownia. 6/5.  On aika pukeutua. Avaat vaatekaapin, mitä näet?

Omalla kohdallani olen aina pyrkinyt pitämään vaatteeni siististi joko henkarissa tai viikattuna hyllyköllä tai rullattuina lipastossa. Kaapin sisälle usein olen jättänyt laventelin tuoksuisen nyssykän, jotta vaatteet tuoksuvat aina raikkailta ja vastapestyiltä. joka aamu. Sukkani ovat kaikki siististi taiteltuna, pareittain sukkalokerikossa. Samoin alusvaatteet.


Tai sitten ei.

Kuva lavastettu. Seesteisyys on  kaukana mitä tulee vaatekaapin olemukseen.

Okei, tämä on ehkä enemmänkin minun tilanteeni: avaan vaatekaapin samalla kun rukoilen pyhää Mariaa, ettei anna kaapin sisällön hyökätä päälleni. Mahdollisen ydinräjähdyksen hälvennyttyä yritän kaivautua vaatteiden alta takaisin maan päälle ja tarkkailla varovaisesti, mitkä vaatteet olisivat tarttumisetäisyydellä niin, etteivät ne vetäisi mukanaan sataa uutta vaatekappaletta lattialle. Koska en ikinä jaksa korjata niitä lattialta.

En oikeasti. Kerran asuessani vielä yksin, eräs sukka hengaili keskellä lattiallani kuukauden ajan liikkumatta senttiäkään. True story. 

Mainitsinko jo, että omistan vaatekaapin, valtavan lipaston joka on täynnä vaatteita, sekä tämän lisäksi vielä kokonaisen vaatehuoneen?

niinh.

ilmeisesti joskus minulla on ollut idea, että laittaisin samansävyiset asusteet samalle hyllylle. Oi aikoja, oi tapoja.

Ja en muuten sitten todellakaan ole niitä ylisuorittajia, jotka valitsevat päällepantavansa jo edellisenä iltana. Omalla kohdallani koen suurta onnistumista jo silloin, jos aamulla löydän itselleni rintaliivit eikä tarvitse turvautua edellisiltana lattialle jääneisiin urheiluliiveihin. Taas.

Luulen, että tämän sekasorron vuoksi turvaudun nykyään pukeutumaan lähinnä niihin kolmeen vaatekappaleeseen, joiden tiedän varmasti olevan olemassa. Hupparit, trikoot ja yöpaita.
Minkään muun asuyhdistelmän luominen muistuttaisi lähinnä Normandian maihinnousua, sillä kaikki muu vaatemassa on kuin vihamielistä ja räjähdysherkkää teritoriota, jonka lähelle päästäkseen pitäisi soluttautua kaappiin hiljaa ja varovasti, idästä ja lännestä.

Muotikuvakollaasi? Vaatehuoneen lattia?

Olen myös onnistunut luomaan itsestäni maineen jonkin tyylisenä urheilijana, koska kuljen 90% ajasta adidaksen trikoot ja huppari päällä. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että treenaisin kolmesti päivässä tai opiskelisi liikunnan laitoksella, vaan siitä, että urheiluvaatteet ovat ainoat vaatekappaleet jotka vielä pystyn jäljittämään tuolta sekasotkusta. Oh lord.

Olen kuitenkin kyllästynyt tähän kolmen vaatteen politiikkaan ja ihmisten jatkuviin erehdyksiin siitä että olisin vähintäänkin olympiatason fitnesskisaaja. Olen päättänyt lähteä tälle muotitietoisen ristiretkelle, eli siivoamaan vaatekaappini, lipastoni ja huoneeni. Aijon todella selvittää, mitä petoeläimiä kaapeissani lymyää. Enkä edes vitsaile, koska jostain syystä Luojalla oli hyvä huumoritaju kun päätti minua luodessaan, että lempikuosini saa olla niinkin vakavasti otettava kuin leopardi- ja seeprakuvio.