AIKUISTESTI

Huumorista, naiseudesta ja kasvamisesta.

Tänään olisi sitten järjestyksessä kolmas vuosipäivä minulle ja J:lle. Tai olisi, elleivät molemmat olisi niin kiireisiä, ettäi edes vessassa kerkeä käymään ovi kiinni.

 Kyllä, päivä on alkanut romanttisesti. 

Koska olemme ennustajia ja tiesimme jo etukäteen ettemme kerkeä viettämään kummempia riittejä ja juhlallisuuksia itse pääpäivänä, päätimme ennakoida, ja samalla saada tekosyyn mennä syömään ja juomaan hyvin, ja päätimme juhlia vuosipäivää jo lauantaina.


 En todellakaan tiedä, miten nämä päivät kuuluisi viettää, enkä tiedä tietääkö kukaan muukaan.  Veikkaan kuitenkin, ettei silloin kannata ainakaan erota, ettei jätä toiselle mitään traumoja. Jotkut kosivat, koska haluavat viettää loppuelämänsä toisen kanssa, ja mikäpä olisikaan romanttisempi päivä tehdä se kuin vuosipäivä.  Useimmat menevät instagramin mukaan kylpylään tai hotelliin, ja eivät jätä yhtäkään someseuraajaansa pimentoon aikeistaan. Romanttinen juhlapäivä vietetään mätsäävissä kylpytakeissa, toisen miehen hierottavana Flamingon hierontaosastolla, ja sen jälkeen rentoutuen ihanasti höyrysaunassa erossa toisesta. Lopulta läsähdetään rentoutumisen ja äärimmäisen ähkyn vallatessa 200cm leveälle sängylle, mahdollisimman kauas toisistaan. Seksiä on turha odottaa, koska molemmat ovat jo niin raukeita aivo-orgasmeistaan hieroja-Diegon käsittelyssä, että yhdyntä tuntuisi lähinnä siinä olotilassa suoritukselta, johon kumpikaan ei ole enää valmis ryhtymään. Kun on jo suihkussakin käyty ja nämä kivat kylpytakit päällä. 



Koska meidän rahallinen tilanteemme on mitä on ja haluamme mieluummin nukkua 120cm levyisellä sängyllä, päätimme jättää kylpylälomat muille ja viettää päivän ensin romanttisesti yhdessä opiskellen. Kyllä, romantiikkaa vailla vertaa. Minä kerroin, kuinka rikollisten aivokemiat kohtaavat, ja J ei kertonut mitään, koska olisi vain sillä hetkellä halunnut katsoa jalkapalloa. 

Myöhemmin lähdimme ostamaan toisillemme vuosipäivälahjat, koska rakastamme yllätyksiä eli toisinsanoen halusimme molemmat kontrolloida, mitä toinen toiselle ostaa. Minä sain kauan haluamani SNÖ:n kaulakorun, ja J sai myös kauan haluamani Versacen tuoksun. Täydelliset lahjat Win-win-twistillä.



Ilta jatkui vielä ruuan merkeissä ravintolaan, josta tilasimme rakkauden huumassa hampurilaiset. Itse sain vihdoin viimein myös maistaa niitä kuuluisia bataattiranskalaisia, mistä kaikki ovat touhottaneet. Vaikka vuosipäiväjuhlinta meidän kohdalta ei ollutkaan batchelor-tyylinen vuoristokiipeily-viiden tähden illallinen ilotulituksilla, oli se silti meidän näköinen päivä, kiireestäkin huolimatta. Olen aina ollut sitä mieltä muutenkin, että suuret rakkauden osoitukset ovat turhia, jos ne pienet asiat eivät ole niitä kivoimpia.

 Koska olemme olleet nyt kolme vuotta yhdessä, joka on omalle kohdalleni saavutus, niin päätin vielä tähän loppukaneettina jakaa loputonta viisautta myös teille kaikille muille kolmelle lukijalleni, hyvän parisuhteen ylläpitäimiseen.

1. puhukaa, kaikesta.
Tämä koskee erityisesti miehiä, miksei myös naisiakin. Asia, joka usein ajaa ihmiset erilleen, on kykenemättömyys kertoa omista tunteistaan ja ajatuksistaan, koska pelätään että toinen suuttuu tai pitää sinua hulluna. Näinhän se ei kuitenkaan ole, joten olkaa hyvä ja keskustelkaa! Pahimmassa tapauksessa tämä puhumattomuus johtaa eroon, jossa sitten ne padot avautuvat ja kerrotaan, kuinka sä et ikinä tehnyt sitä tätä ja tuota. No, ehkä olisin tehnyt, jos asiasta oltaisiin puhuttu. 

2. kosketa, välitä, ole lähellä.
Tätä ei voi korostaa liikaa. Päivittäinen halaaminen edes 10 sekunnin ajan lisää endorfiinituotantoamme ja saa meidät kiintymään toisiimme, luomalla illuusion, että hei täähän oli se tyyppi kenen kanssa voisin lähennellä muutoinkin. Ja niin sitten sitä seksiä ja semmosta. Kyllä te tiedätte. Ja kuun vaihteessakin punaisia päin niin johan luistaa läheisyys.

3. naureskelkaa ja piereskelkää
Luin eräs päivä joltain ranskalaiselta rakkauden ammattilaiselta, kuinka parisuhteessa kaikista tärkeintä on pitää mystiikkaa parisuhteessa peittelemällä omia ällöttäviä tapojaan. Asiat, kuten röyhtäily ja pieruverkkareissa hengailu sen sieluntoverin kanssa pilaavat yksiselitteisesti kaiken. No, jollekin tämä varmasti voi olla todellisuutta, mutta oma kantani on, että mitään sellaisia asioita on typerää piilotella, jotka ovat ihmiselle arkipäivää. Jos jatkuvasti joutuu rajoittamaan ja suojaamaan itseään toiselta niin, ettei siltä toiselta nyt lerssi lerpsahda löysän kangaspalan takia, on ehkä hyvä miettiä, oletko sellaisessa suhteessa jossa molempia osapuolia kunnioitetaan. Omasta mielestäni ainakin se, että saat olla rennosti toisen seurassa on oleellinen osa myös rakkautta. Joten jos se pieru lirvahtaa kikatuksen tuoksennassa, niin anna mennä! Sitten voitte nauraa seuraavaksi sille, että olet ällöttävä laktoosimonsteri. 
















Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
(Varoitus: seuraava kirjoitus ei ole koskaan tapahtunut, ei tule tapahtumaan eikä tule antamaan mitään esimerkkiä siitä, miten juuri minä olen toiminut kyseisessä tilanteissa) 

Olen malliesimerkki  siitä, kuinka terrorisoida mahdollinen orastava parisuhde siihen pisteeseen, että toisella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa äkkilähtö Ugandaan. Tarkoitan siis sitä täysin luonnollista asiaa, mikä liittyy puhelimiin, stalkkaukseen ja lähestulkoon laitoshoitoa vaativaan neuroottisuuteen mitä tulee toisen ihmisen jatkuvaan ahdisteluun.





Vaikkei minua ole koskaan laitettu laitokseen (mitä ihmettelen), olen tehnyt erityisen pahaa jälkeä ihan vain omalla neuroottisuudellani. Minä nimittäin olen juuri se ihminen, joka varsinkin tapailun alkupuolella (en siis todellakaan enää nykyään) on täysin rauhallinen, luottavainen ja chill ja otetaan hitaasti ja ei tää oo vakavaa. Niin siis se ihminen, joka on viimeistään 20 minuutin hiljaiselon jälkeen varma, että puolisokandidaatti on joutunut laskuvarjo-onnettomuuteen.

Tai no, ehkä tuo on vähän over the top, joku rationaalisempi skenaario olisi ehkä autokolari. 

Tai sitten se pettää sua.  

Kolmen kimpassa. 

Se on joutunut laskuvarjo-onnettomuuteen harrastaessaan kolmen kimppaa.





Toisaalta, full on crazy bitch-vaihde voi yhtä lailla mennä päälle, kun lähetät sen viestin. Se-viestillä tarkoitan siis nyt ihan oikeastaan mitä vaan viestiä, minkä lähettämistä olet jännittänyt ja samalla haaveillut viikkotolkulla, jota olet muotoillut näyttöpäätteellesi kymmeniä kertoja painamatta lähetä-näppäintä.  Se on se-viesti, jonka odotat avaavan portit auvoisaan rakkauden täyteiseen tulevaisuuteen, valkoisiin mekkoihin ja mersuihin. Se-viesti, josta kerroitte ystävillenne yökyläilyreissuilla kun olitte kymmenen ja pohditte, minkälaisen hunnun kanssa se-viesti sopisi yhteen.
Se-viesti on tietysti muotoltu täydellisyyteen asti vaikuttamaan rennolta mutta määrätietoiselta tavalta selvittää, ihan nyt tuli vaan tässä mieleen-tyylisesti, että missähän sitä mennään tässä vaiheessa suhetta, että millonkas niitä lusikkaleipiä saa ruveta väsäämään.

Mutta toisaalta se-viesti voi tuhota kaiken ja heittää märän rätin kasvoillesi ja nauraa sinulle pilkallisesti, koska kuvittelit että sinä saisit se-viestiin mukamas positiivista vastakaikua ja mersun kaupan päälle. 
Liian usein omalla kohdallani tämän se-viestin lähettäminen on johtanut jokanaisen (ja varmaan myös miehen) kauheimpaan kauhuskenaarioon, ja en puhu nyt kaljuuntumisesta, vaan: 

Nähty klo. xx.xx. 

Ja ei vastausta. 

Ok. 
Seuraavat kaksi tuntia yrität raivon ja epätoivon sekaisissa tunnelmissa selvittää, miksi helevetishä se ei mukamas yhtäkkiä osaa vastata, vaikka vasta äsken se kyllä osasi kertoa, kuinka oli juuri käynyt salilla. Selaat puhelintasi jatkuvassa kylmien ja kuumien aaltojen sekasotkussa. Yrität selvittää, onko tietokatkos johtunutkin vain päivityksen tarpeesta? Ei. Netti pätkii? Ei. Lisää deodoranttia. Onko se kuollut? Ei. Onkohan se vahingossa murtanut kaikki sormensa ja nyt ei voi kirjoittaa viestiä? MIKSEI KUKAAN KOSKAAN VOI RAKASTAA MUA?! Kyllä se saatana nyt yhden viestin luulis jaksavan kirjoittaa kun siellä salillakin ravaa harva se päivä. Tai sitten se ihan oikeasti on osallistunut jollekin pervolle kolmenkimppa-laskuvarjosyrjähyppy-kurssille!
Onko se käynyt viestin jälkeen puhelimella? 

On. 
Ok, elämäsi on virallisesti kuin yksi iso Titanic, bussissa vesipisaroita katseleva femme fatale sijoitettuna Oasiksen musiikkivideoon.



Vaivut epätoivoon ja teet sen, minkä takia jopa Romeo ja Juliakin kääntyy kuvitteellisissa haudoissaan: 

"Mikset vastaa..?:))"

Ja juuri ennen kuin kerkeät painamaan lähetä-nappulaa, näet maailman kaikkeuden kauneimman ja aikamme romanttisimman sanan ilmestyvän puhelimesi ylälaitaan:

"Kirjoittaa..."

Todellisuudessa äijjä oli käynyt salin jälkeen kaupassa, suihkussa ja tehnyt ruokaa samalla kun oli miettinyt mitä voisi vastata sinulle, jottei hänen oma cooliutensa ja otetaan tässä vaan ihan rennosti-fasaadi särkyisi yllättävillä rakkauden tunnustuksilla. Kysyt, miksi ihmeessä hän ajatteli, että hän ei voisi vastata mitä hän vain ajatteli asiasta, johon hän totetaa:
"Nokun sä oot aina niin cool ja chill ja edetään hitaasti-tyyppinen mimmi ni en halunnu vaikuttaa mitenkään hullulta."

Niinpä niin. Oikeesti äijjä chill. 



Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
(varoitus: sisältää ironiaa ja ällöromantiikkaa) 

Selaan instagrammin "tutki"-sivua. Vastaan tulee valkoista taustaa vasten räpsäistyjä kokovartalo-asukuvia, ripsen pidennysten ennen-jälkeen-kuvia, vaalennettuja hiuksia ja hampaita, koiran ulkoiluttajia tyylikkäästi mätsäävissä toppavaatteissaan järven jäällä. Joku ehkä on ottanut klassikoksi muodostuneen videon itsestään vetämässä ylätaljaa selkä kameraan päin; strong, motivation ja fitnessinspiration on valittu kuvaamaan videonpätkää.

Haluan mennä syvemmälle. Selaan hästägejä pariskunnista; #relationshipgoals,# eternallove, #loveforever, #iloveusforreal, #couplegoals, #infinitylove, #love. Kuvissa ulkoista täydellisyyttä uhkivat pariskunnat maistelevat luonnollisesti täydellisesti katettua brunssipöytää sunnuntai-aamuna, ovat toistensa sylissä sängyllä niin rakastuneina (eivätkä tietenkään kiinnitä mitään huomiota kuvan kuvaajaan), suutelevat toisiaan rannalla tai auringonlaskussa. Kuvat viestivät #iternalloven lisäksi hyvää elintasobarometria kalliilla vaatteillaan ja lokaatiovalinnoillaan. Hiukset on pidennetty, hampaat vaalennettu, asut värikoodattu ja useimmat kuvat antavat salaisen viestin siitä, että täydellisissä parisuhteissa miehet pukeutuvat aina joko pukuun tai James Deania mukaillen, ja naisilla ei koskaan ole rakkauskiloja.
kuva täältä

Voi hyvä sylvi.

Mietin, minkälaista meidän elämä olisi, jos olisimme instagramin #couplegoals-pari? Ottaisimme kuvia ulkona hitaasti loskaksi ja harmaudeksi muuttuvassa katukuvassa, sillä varaa matkailuun ei todellakaan ole. Hiukset lässähtäneenä jatkuvasta pakkasen tai kosteuden määrästä, toisella on aina vähintään toinen silmä puoliksi kiinni, ja itselläni maskara valuu pitkin poskia. En ole ikinä täysin ymmärtänyt, miksi pitäisi ostaa vedenkestävät meikit.

Ehkäpä juuri näiden romanttisten ulkopussailukuvien takia?


Täydellinen #couplegoals-asuntokin pitäisi loihtia. Ostaisimme ainoastaan sellaisia laatikoita, joissa tulee lukea ulkopuolella, mitä niihin kuuluu laittaa: Bread, batteries, candless, bullshit, unpaid bills ja dildos.
Seiniä koristaisi seinätatuoinnit eli sisustustarrat, joissa vihjataan kodin yleiseen rakkauden täytteiseen ilmapiiriin kliseisillä ja hieman oksennusta suuhun tuikkaavilla fraaseilla, kuten "Love live, laugh", "Always kiss good night", "Home is where your heart is" tai "Having someone to love is family, having somewhere to go is home, having both is a blessing".
Kuka näitä keksii? Jos minä saisin tehdä oman seinätarrani, siinä lukisi luultavasti  "Fart like no one is listening, shit like you're never been hurt, have sex like nobody is waching", tai jotain vastaavaa mieltä ylentävää elämäntyyliroskaa.

Olen huono aikuinen. Tiedän sen.

Olen myös huono tyttöystävä näiden kriteerien mukaan, tiedän sen. En ota jatkuvia #ourloveisforreal-kuvia someen todistaakseni rakkauttamme ympäri universumia, saati sitten perusta tubekanavaa, jossa voimme jakaa rakkauden täyteistä sanomaa toisille pariskunnille ja erityisesti antaa vinkkejä kaikille niille sinkkuparoille, jotka vielä jostain todella onnettomasta syystä joutuvat kärsimään elämästään yksin.

Täysin surkea en kuitenkaan aikuisuus/tyttöystävähabituksessani ole, sillä löytyy meiltäkin muutama Letters- ja candles-laatikko mahdollisten tupatarkastusten varalta. Mutta niiden sisältö ei todellakaan vastaa ulkoisesti määriteltyjä kriteereitä. Näitä laatikoita luultavasti paremmin kuvaisi seuraava teksti: "sekalaista, ei ihan vielä roskaa mutta kuitenkin poissa silmistä/ asioita, joita ehkä joskus saatat tarvita jos tulee esim. naamiaiset tai tarvetta vanhalle sokeripalalle". 

Ja ne matchaavat ulkotakit, ne meiltä löytyy. Ja se kynttilälaatikko. Ja pari taulua missä lukee love sitä ja tätä ettei nyt ihan unohdu että pitää rakastaa ja rakastella.


Ehkäpä jokainen parisuhde kaipaakin pientä kliseetä ollakseen juuri hiukan överi. Koska sitähän se elämän pitäisi olla.
Ihan pikkasen överiä.

Ja ihan vähän #iternaldiarrheaa.





Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
(varoitus: sisätää naislogiikkaa ja pieniä määriä ironiaa)


Heräsin tänä aamuna siihen karuun todellisuuteen, että olen taas yksin. 

Tai no, en aivan yksin, onhan minulla tuo koira tuossa. 

Ai mikä koira? Kerron kohta. 


Niin ihanaa kun parisuhde onkin, on sillä varjopuolensa. Matkustamme molemmat paljon, ja tälläkin viikolla kerkesimme nähdä vain yhtenä päivänä, muutoin olemme olleet erossa. Vaikka hetkellinen ero voikin jonkun mielestä tuntua hyvältä ja antaa mahdollisuuden hengähtää hetkeksi, alan minä oireilemaan näin pitkän yksinäisyysjakson jälkeen mitä oudoimmilla tavoilla. 




Strong independent woman-vaihe

Tämä vaihe iskee, kun tajuan todellakin olevani yksin: ei tarvitse keittää toisellekin kahvia, tehdä toisellekin ruokaa tai ottaa toista huomioon valitessasi romanttisen elokuvan tai action-pläjäyksen väliltä. 
Kerrankin saa katsoa actionia.

Kahvista tulee kuitenkin liian vahvaa koska muistan tasata veden mutten puruja. En myöskään osaa päättää mitä söisin, koska kerrankin saan vapaasti valita. Päätän kuitenkin olla strong independent woman joka itse kantaa ruuan pöytään, tällä kertaa ihan kirjaimellisesti.  
Tapoja joilla toteuttaa tämä kulinaristinen kokemus on vain kaksi: joko jatkan tavalliseen suht terveelliseen tapaani, tai pistän kerralla överiksi. Voin ylpeydellä sanoa, ettei ole ollut montaa kertaa, jolloin tästä tietystä dietistä olisi lipsuttu: lähes aina itsenäisen vahvan yksinäisen naisen valinta on ollut Ã¶verit.

kuva täältä

Voimaannutan itseni Kaija Koolla ja Beyoncella, joiden säestämänä suuntaan supermarkettiin. Kaupassa kasaan itselleni kolmen pääruokalajin illallisen. Sitten jälkkäriä, vähän irttareita, ehkä sipsiä? Miksi ei! Dippiäkin pitää olla koska sipsit. Mutta nyt ei ole mitään terveellistä? Otetaan noita porkkanoita, luumutomaatteja, kurkkua, ja tätä, mikähän tämä edes on? En tiedä, otetaan se silti!
Ehkä pähkinöitä niin saadaan hyviä rasvoja. Voisihan tuota jäätelöäkin ottaa tuosta mukaan, kun on alennuksessa. Suklaatahan mulla taisikin olla jo kotona?
Kassalla yritän piilotella ostoksiani laittamalla ensin kaikki terveelliset asiat etusijalle, ja sitten asettelemalla kaikki epäterveellisyydet siihen perään ikään kuin huomiotaherättämättömäksi kasaksi. Peitän vielä häpeätornini muovipussilla, jotta kassa ei vain luulisi että minulla on bulimia, tai vielä pahempaa; luule, että olen  oikeasti sinkku! 
Haen vielä alkosta sinkkupullon punkkua, koska jokainen strong independent woman juo punkkua perjantai-iltaisin.
Vaikka sitten yksin.  

kuva täältä


Paniikki

Paniikki iskee ja kaikki, toistan kaikki, alkaa ahdistamaan viimeistään seuraavana päivänä. Vieläkään ei ole kesätöitä, ja  graduakin pitäisi tehdä, myös viikonloppuisin, kuka tarvitsee palautumista muutenkaan?! Psykominä ottaa vallan ja alan käymään läpi sähköposteja ja päivämääriä sillä veruukkeella, että löytäisin jonkun syyn buustata tätä paniikkia; päivämääriä, tehtävänpalautuksia, hammaslääkäriaikoja?! Soooooos.
Normaalisti tässä tilanteessa se rauhallisempi osapuoli (tämä voi tulla yllätyksenä, mutta se en ole minä) rauhoittelee ja sanoo, että kyllä kaikki järjestyy ja menee hyvin, olet tehnyt riittävästi. No nyt kukaan ei ole täällä sanomassa mitään vaan psykominä ja ikuisuusprojektit yhdessä lietsomme paniikkia ympäriinsä. Ja nyt se koirakin pissi lattialle, oh my god. Ja mitähän se toinenkin siellä toisella paikkakunnalla tekee, onkohan pelkästään futistreenejä tiedossa?!

Ok, nyt rauhoitut. Olet trong independent woman.

Palautuminen

Vaikka luotan täysin omaan avopuolisooni, jostain syystä psykominä ei, vaan keksii aina silloin tällöin hauskoja juonenkäänteitä, miten J mahdollisesti voisikaan tuhota yhteisen elämämme, jos olemme kauan erossa. Tähänhän ei auta lainkaan se, että eilisen sipsi-karkki-koktailin jäljiltä edelleen turvottaa ja kaikki se suola ja sokeri on tehnyt kasvoilleni ilmaiset kasvonkohotus-täyttö-turvotukset. 
Noniin noniin, yritetäämpä muistaa, mitä kaikkea kivaa minä voin tehdä ilman toista osapuolta; voin ottaa selfieitä, kaivaa nenää, laulaa karaokea, mennä kirjastoon tai shoppailemaan, käydä kakalla ovi auki ja katsoa niin paljon niin hömppää kuin itse vaan ikinä unelmoinkaan, ilman fifa-taukoja! 

"so free, so independent!"

Niin ja siitä koirasta. Yksinäisyyden kaipuussani minä sitten että toki voin koiran ottaa itseäni piristämään. Kävisimme rentouttavilla lenkeillä, kaulailisimme sohvalla ja tekisimme yhdessä ruokaa ja katsoisimme niitä action-leffoja.  

Ja en siis ottanut omaa koiraa, vaan lainakoiran, hoitokoiran. Yhdeksi yöksi. 

Vaikka koiran läsnäolo todellakin lievensi yksinäisyydenkaipuuta, sai se minut myös ymmärtämään, miksi ihmiset usein tekevät tätä koira-hommaa kahdestaan: on aina joku, joka vahtii, ettei vessapaperirullat, shamppoopullot tai villasukat tule syödyksi. On aina joku, joka älyää ennen minua, että koira haluaa ulos ennen kuin se tulee ja pissaa sängyllesi. Ja on aina joku, joka jaksaa leikkiä koiran kanssa sillä aikaa, kun yritän katsoa romanttisia komed--ei kun siis action-leffoja. 

Olenhan strong independent woman. 


Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
Kun olet tilanteessa, jossa haaveilet hellyydestä, suudelmista, läheisyydestä ja yhteisestä tulevaisuudesta eli toisin sanoen parisuhteesta, on sinun valmistauduttava tekemään sen eteen töitä, että todella saisitkin sen unelma-korston hellään lukko-otteeseesi. Omalla kohdallani tämä on tarkoittanut sitä, että olen joutunut uhraamaan omasta ajastani tunteja ja tunteja penkkiurheilulle. 




En sano, ettenkö nauttisi penkkiurheilusta noin niin kuin tavallinen keskivertosuomalainen yleensäkin, eli jääkiekon vannoutuneiksi faneiksi ruvetaan aina keväisin MM-kisojen aikaan, olympialaisia seurataan lähinnä siksi, ettei sattuisi epämukavia hiljaisuuksia kahvitauolla ja Patrik Laine on jääkiekon suurin lupaus koska, no, niin sanottiin Iltalehdessä. Olen kuitenkin joutunut näistä tiukoista säännöstelyistäni urheilun suhteen luopumaan parisuhteen toivossa, sillä poikaystäväni ensirakkaus ja oikeastaan koko elämä on täysin rakentunut sekä liikunnan että penkkiurheilun päälle. Se, että edes yritin lähteä kiilaamaan tähän väliin oli jo itsessään aikamoinen riski, mutta hei, rakkaudesta lajiin. 


Koska tiesin jo tapailumme alkuvaiheessa, että hän on penkkiurheilun suurkuluttaja, en lannistunut, vaan päätin ottaa haasteen vastaan, ja esittää että tottakai minähän rakastan Valioliigaa ja tietenkin seuraan NHL:llää aktiivisesti.  
Ongelmaksi tässä tietenkin muodostui se, että enhän minä tiennyt mistään yhtään mitään. Lähtötaso oli jotakuinkin nolla; sanotaanko vaikka näin, että jos minulta olisi tuohon  aikaan kysytty, että seuraanko valioliigaa, olisin luultavasti vastannut että en, koska pyrin välttämään maitotuotteita.


Jossain aivojeni limbisissä järjestelmissä olin kuitenkin saanut päähäni, että minun on nyt tiedettävä ja osattava kaikki penkkiurheilusta tai muuten tulen olemaan koko loppuelämäni yksin. Kun tavallisesti iltaisin olisin pienessä Savonlinnan yksiössäni tankannut Grayn anatomiaa ja Frendejä, nyt opettelin Eurooppa-liigan joukkuekokoonpanoja Wikipediasta. Päätin, että jos tähän leikkiin ryhdyn niin mennään nyt sitten kunnolla maaliin asti. 

Kolme vuotta sitten tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta, mikä sotki pelikuvioni täysin. En ollut ajatellutkaan, että jalkapallon, jääkiekon, hiihdon, yleisurheilun sekä pesäpallon lisäksi olisi enää mitään lajia mitä olisi mahdollista seurata. Kuinka väärässä olinkaan. Näihin aikoihin kolme vuotta sitten tuli nimittäin Super Bowlin 49. ottelu, Patriots vs. Seahawks. Kello oli jo yksitoista illalla, ja tankattuani koko illan Rakas sinusta on tullut pullukkaa, en todellakaan ollut valmis enää uuteen tunteiden vuoristorataan.
J kuitenkin päätti ilmoittaa, että aikoo katsoa kyseisen ottelun, ja minähän tietenkin sitten siihen että joo minäkin, olen odottanut tätä kuin kuuta nousevaa! 

Perse. 


Siinä sitten piti alkaa yhdeltätoista illalla kertamaan amerikkalaisen jalkapallon sääntöjä sekä lyhyttä historiikkia sekä yrittää epätoivoisesti etsiä sitä kanavaa joka lähettäisi kyseisen ottelun. En voinut tietenkään tunnustaa, etten ole kyseistä lajia ikinä seurannut, sillä tietenkin täydellisen tyttöystäväehdokkaan on tunnettava ja seurattava fluentisti lajia kuin lajia.  Olin aivan loppu ja kahviakaan ei enää ollut, kun löysin kanavan, ja katsoin lähetysaikaa: 1.00-6.30?!

...rakkaudesta lajiin. 

Kuin hullu seilasin wikipedian ja googlen avulla amerikkalaisen jalkapallon maailmaan, ja selasin uusimmat uutiset. Tuntui ettei tästä tule mitään; jos olette joskus yrittäneet opetella amerikkalaisen jalkapallon sääntöjä kello 23.30, suosittelen että älkää. Sanotaan vaikka näin, että sääntöjä ja tulkintoja pelillä on enemmän kuin Pate Laineella one timereitä, eli hommahan oli jo lähtökohtaisesti aivan järjetön. 

Hulluuden partaallani olin jo luovuttamassa ja tunnustamassa J:lle että kaikki on ollut valhetta, en tiedä urheilusta mitään, jätä minut, olen heikko, sitcom-komedioita kuluttava puoskari, kunnes, kuin taivaan porteilta, olisi viesti lähetetty puhelimeeni: 

"katon tätä ekaa kertaa, jännä nähä mite pysyy kärryillä kun en oo kauheesti kyseiseen lajiin perehtynyt". 

Halleluja!


Tänä vuonna Patriots kohtasi Eaglesin, ja "underdogina" Eagles vei joukkueensa voittoon varmalla otteella. Vaikka lähetys edelleen alkaa klo. 1 yöllä, ei se haittaa, sillä siitä on muodostunut meille jo pienimuotoinen perinne: ostetaan wingssejä ja dippiä, energiajuomaa ja veikataan, kuinka pitkään minä pysyn hereillä. 
Ja kuten amerikkalaisessa jalkapallossa rakastetaan tehdä ennätys-tilastoja muunmuassa kaikesta, niin tein minäkin: ensimmäisen kerran historian aikana jaksoin valvoa viimeiseen neljännekseen asti.


Ja aamulla katsoin pelin loppuun. Vapaaehtoisesti. 

On se penkkiurheilu sittenkin välillä ihan kivaa. Ja kaiken sen työn ja vaivan jälkeen, mitä minäkin olen tähän lajiin antanut ja panostanut,  voin välillä hyvillä mielin nukahtaa toisen syliin, vaikka kesken pelin. 




Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
Older Posts

about

Tervetuloa seuraamaan Suomen (nais)hauskinta blogia!
Blogi sisältää huomoristisia tekstejä ihmissuhteista, aikuistumisesta ja naislogiikasta. Mukaan mahtuu myös välissä ehkä vähän vakavampiakin ajankohtaisia aiheita, sekä omaa arkeani treenaamisen, shoppailun, elämästä nauttimisen, opiskelun (välttelyn) ja muiden upeiden asioiden parissa.

Blog Archive

  • ▼  2019 (1)
    • ▼  helmikuuta 2019 (1)
      • Kuinka saada ystäviä aikuisena?
  • ►  2018 (50)
    • ►  marraskuuta 2018 (1)
    • ►  lokakuuta 2018 (1)
    • ►  syyskuuta 2018 (1)
    • ►  elokuuta 2018 (1)
    • ►  kesäkuuta 2018 (2)
    • ►  toukokuuta 2018 (3)
    • ►  huhtikuuta 2018 (7)
    • ►  maaliskuuta 2018 (7)
    • ►  helmikuuta 2018 (11)
    • ►  tammikuuta 2018 (16)
  • ►  2017 (9)
    • ►  joulukuuta 2017 (9)

instagram

Categories

  • aikuisuus
  • bodypositiivisuus
  • feminismi
  • huumori
  • itsetunto
  • joulu
  • juhlat
  • kauneus
  • koti
  • meemit
  • motivaatio
  • muoti
  • my day
  • naiset vs. miehet
  • naiseus
  • parisuhde
  • pohdintoja
  • pukeutuminen
  • rakkaus
  • shoppailu
  • sisustus
  • suhteet
  • treeni
  • vaakakapina
  • vapaa-aika
  • viikon vakava
  • yhteiskunta
  • ystävät

Suositut tekstit

  • Näillä kikoilla peppu pikaisesti pyöreämmäksi!
    (varoitus: saattaa sisältää pieniä määriä huumoria ja klikkiotsikointia) Nykypäivän ehdoton ykkösasuste, pyöreät pakarat, ovat jokaisen ...
  • Naisten shoppailu vs. miesten shoppailu
    (varoitus: sisältää verta, hikeä ja kyyneliä. Sekä sarkasmia) Let's face it: jos mies sanoo nauttivasta shoppailusta, hän joko a) v...
  • halloween kuvina
    Hei ja harmaata mutta sitäkin iloisempaa marraskuun alkua! Kuten varmasti monet tietävätkin, on minun henkilökohtainen lempivuodenaik...
  • Kuinka saada ystäviä aikuisena?
      Ystävänpäivä, 14.2. Romanttisia aamubrunsseja, suuria rakkauden eleitä, kalliita ravintolaillallisia ja rakkauden tekoja lakanoissa....
  • saako nainen olla enää naisellinen?
    Sain tässä eräs päivä erikoisen kysymyksen siitä,  koenko olevani jollain tavalla feikki kaiken bodypositiivisuuden ja itsetunto-postausten...
  • Wanhan akan näsäviisauvet
    TANKKI TÄYTEEN! Hellurei ja hellä takamus! Syksy on pyörähtänyt jo lokakuun loppupuolelle, ja minusta on varttunut neljännesvuo...
  • My Day kuvina
    Nyt kun on arki potkaistu kunnolla käyntiin joululoman jäljiltä, ajattelin tehdä tällaisen postauksen siitä, miten noin suurinpiirtein mu...
  • kesäksi kesäkotiin
    Kesäkuu on viimein täällä, ja niin ovat myös uudet tuulet (kovin kirjaimellisestikin). Muutimme nimittäin J:n kanssa Savon sydämmeen eli...
  • back to School
    Hei ja ihanaa syyskuun alkua! Tänäkään vuonna en saanut kutsua Tylypahkaan, joten paluu takaisin Jyväskylän mäkiseen maastoon oli jälle...
  • bikini(fitness)helvetti
    Kuten jo  tällä viikolla raportoin onnettomasta kesäkuntotilanteestani, päätin kerrankin tehdä asioille jotain valituksen sijaan ja lähteä ...
Sisällön tarjoaa Blogger.

Kuinka saada ystäviä aikuisena?

  Ystävänpäivä, 14.2. Romanttisia aamubrunsseja, suuria rakkauden eleitä, kalliita ravintolaillallisia ja rakkauden tekoja lakanoissa....

Sivun näyttöjä yhteensä

Hae tästä blogista

Ilmoita väärinkäytöstä

Created with by ThemeXpose | Distributed By Gooyaabi Templates