Koska lukiossa visiteeraminen sai minut tuntemaan oloni vähintäänkin 90-vuotiaaksi, oli hyvä pohtia syntejä syviä, hypätä takaisin avaruussukkulaan ja palauttaa itseni maan pinnalle. Enhän minä ole vanha! (vaikka kolme ihmistä huusikin minulle  "moikka ope!"..)

Sen sijaan, että jäisin vellomaan ja keskittyisin näihin iän tuomiin rasitteisiin, ajattelinkin ottaa esille niitä asioita, mitkä edelleen pitävät molemmat jalkani haudan ulkopuolella ja ikinuorena vesakkona:

Olen liian nuori hankkimaan jälkikasvua. Vauvoja, ei missään nimessä. Koiranpentu? Nääh, ehkä. Silti liikaa vastuuta? Huonekasvi? Mahdotonta. Kissanpentu? Kaikki pienet karvaturrit tervetulleita asumaan Jyväskylän keskustaan! 

Kolmesti viikossa.

Olen liian nuori maksamaan laskuja. Tämä on totta. Ja olen varma, että moni teistä on myös samaa mieltä: huolehtikoot tulevaisuus-minä niistä! Siis se, joka on vastuullinen ja aikuinen ja kaikin puolin pedantti. Gotta love her. 

Olen liian nuori lopettamaan Disney-elokuvien katsomisen. J paheksuu minua tämän takia, mutta en voi sille mitään, disneyn intro vetää minut television ääreen kuin hunaja mehiläisiä. Lisäksi itken aina kyseisten elokuvien lopussa kuin mikäkin. Hanat aukeaa ja vettä tulee kuin Pete Parkkosen videoilla konsanaan.

Olen liian nuori lopettamaan Disney-aiheisten vaatteiden käyttämäsen. Vaikka sama vaatekappale löytyisi minua 20 vuotta nuoremman lapsukaisen päältä. Meillä on vain yhtä briliantti maku.

Olen liian nuori ottamaan ylimääräisiä sairasvakuutuksia. (Nyt kun sanon tämän niin jotain pahaa tulee tapahtumaan.) Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että kun vakuutusyhtiöstä soitettiin ja suositeltiin otettavaksi jotain ihme vakuutushommaa, koska tämä olisi hyvä aika hankkia kyseinen vakuutus, sillä olenhan jo sen ikäinen että saatan sairastua vakavasti tai kuolla,  sanoin ei kiitos ja luuria korvaan. Elän mieluummin ikuisesti.

Olen liian nuori valmistuakseni. Tämä on vain fakta, joten sori opettajat ja professorit jotka miettivät millon lopetan opiskelun ja vihdoinki palautan sen gradun, vastaus on: en koskaan!

Olen liian nuori syömään vitamiineja päivittäin. Olen kyllä yrittänyt, ei vaan onnistu. Nuori mieleni pitää minut virkeänä.  Luultavasti vitamiinivalmistajat ovat ahneuksissaan vinkanneet tästä vakuutusyhtiöille...

Olen liian nuori pitämään tukkaani siististi tai ylipäätään käymään kampaajalla. En ole käynyt sitten vuoden 2007 kampaajalla, vaan mielestäni, kun olenhan joka alan ammattilainen, pystyn leikkaamaan ja värjäämään tukkani itse. Tässä harhauskossa olen pärjännyt tähänkin asti, enkä todellakaan aijo lopettaa nyt! I have come too far. 

Noniin, eiköhän tämä nyt vakuuttanut ainakin yhden teistä siitä, että olen täysin toivoton tapaus. Linkkaisin tähän loppuun Alphavillen "Forever young", mutta kyllä te kaikki saitte siitä korvamadon jo muutenkin.